Menin tossa päivällä sitten käymään paikallisessa korkeakoulussa, jonne ne minun "viholliseni" jäljet olivat päättyneet. Ajattelin kokeilla josko tunnistaisin Wyrmin läs-näoloa siellä, mutta eihän siitä mitään tullu, tunsin kyllä jotain mutta en tiedä mitä se tarkoitti. Kyllästyinkin siihen touhuun melko pian ja menin kotiin. Pöllin sitten rahaa porukoilta, ja kävin ostamassa itelleni uudet maiharit. Perkele nää on hienot. Siinä sitten haahuiltuani ympäriinsä jonkin aikaa menin takas kotiin oottamaan että minut tultaisiin hakemaan, niin kuin oli sovittu.

Benno tulikin minut sitten hakeen, ja ajeltiin autolla sellaiseen paikalliseen, miten sen nyt sanoisi, lämminhenkiseen, baariin/ravintolaan nimeltä Eisenbreuer. En ollut siellä koskaan käynytkään, ei oikein ole ollut minulle sopiva paikka. Tapasin siellä sitten jonkun muunkin äijän, Seth Halfordin, ilmeisesti joku toinen uusi pentu. Siinä sitten sisälle mentäessä meille esiteltiin paikan omistajalle Oswaldille, ja muutamalle muulle tärkeälle(?) henkilölle, kuten esimerkiksi Hansille, joka on paikallinen asioi-den "hoitaja". Jossain vaiheessa keskustelua kuulin että tämä Seth on Fianna... mieleeni palautui vihreät silmät... mitä vit...

No, siinä sitten lähdettiin käymään siellä majalla missä olin toipunut pari päivää viime viikonloppuna. Siellä sitten selvisikin paljon asioita. Hendrik kertoi, että kyllä, Seth oli se henkilö joka oli antanut minulle turpaan silloin First Changen aikaan. Perkele. Tollasia sais olla… Huomasimme myös, että siitä tappelun jäljiltä oli jäänyt arpia, jotka eivät olleet parantuneet. Pieniä viiltoja, kuin paperinreunalla tehtynä. Hendrikin mukaan tuollaisia parantumattomia arpia saa aikaan vain jotkut henget. No, siinäpä sitten selvisi, että minun rakas kissani, joka nyt makoili takan päällä, kuljetti mukanaan henkeä, jota sanoivat Jagglingiksi ?. Hienoa. Vallan Mainiota. Mitäs muuta minun elämästäni on ollut minulla peitossa...

Ilmeisesti minun kissani oli valinneet minut ja Sethin pack:seen... tai, siis, näin alkuunsa. No, onhan se kiva tietää että minut joku haluaisi jonnekin... mutta samaan pack:iin jonkun kanssa joka antoi minulle pahasti turpaan? Tätä täytyy miettiä. Päätin kuitenkin katsastaa miten mahdollinen yhteistyö Sethin kanssa alkaa sujumaan.

Siinä ajeltiin sitten takaisin baariin viettämään iltaa ja juhlimaan. Juteltiin melkoisesti siinä joidenkin henkilöiden kanssa, minä kittasin melkoisesti olutta siinä samalla, toisin kuin Seth näytti vähän välttävän liikaa juomista. Kuultiin siinä sit sellaista puhetta, että yhteen paikalliseen baariin olisi tulossa joku punk-bändi soittaan. Sinänsä ihmeelliseen paikkaan kyllä, minun tietääkseni se paikka on vain rikkaille paskiaisille, olutkin maksaa 3 kertaa enemmän kuin muualla. Paikan nimi taitaa olla Night Life. Mutta se mikä siinä jutussa oli, on että kun bändi oli viimeksi täällä soittamassa, oli yks Silent Strider menny vähän vinoileen niitten basistille. Ei ollu miestä näkyny sen jälkeen. Epäiltiin että se basisti ois vähän jotain muuta kuin pelkkä ihminen. Puhelivat vähän siihen tyyliin että sille pitäis antaa opetus... itse asiassa näin jälkeenpäin ajatellen ne ilmeisesti halus vähän testata meitä, puhuivat sen verran paljon vihjailevasti meille. Mutta mikäs siinä, minä melkoisessa nousuhumalassa tietenkin päätin Sethin kanssa että perkele, lähetääs näyttään vähän sille basistille että missä se kaappi oikein seisoo ja kuka käskee.

Jutussa oli tietenkin sellainen pieni mutta, että sen baarin omistaa mitä ilmeisemmin Toreadorit, jotka on jotain vampyyreitä. Paikan nimen, Night Life, taitaa kyllä ymmärtää, jos ne tosiaan on jotain verenimijöitä. Mutta vitut siitä, kyllähän meikäläiset moisen homman hoitaa. Minä käväisin siinä sit vessan puolella selviämässä, ja tulinkin sitten parin minuutin päästä piristyneempänä takas. Otettiin pihasta Sethin kanssa auto matkaan, kävästiin sit minun kotona, hain vähän spray-maalia. Äippä siinä jotain yritti sönköttää, mutta käskin sen olla hiljaa ja häivyin. Ajeltiin siinä sit sinne Torrien baariin, tai, siis, Seth ajoi, minulla mitään ajokorttia ole. Siellä oli oikein oma parkkipaikka, ja vielä kaiken lisäksi valvottu videokameralla. Ikävää sinänsä.

Kun oltiin jätetty auto niin päätettiin et lähetään sisälle kattoon miltä näyttää. Ovella oli kyllä melkoinen jono odottamassa sisäänpääsyä, mutta rikas ystäväni Seth kulki jonon ohi ja heitti portsarille saturaisen, ja se päästi meidät sisään. Siinä oli ensin jotkut kapeahkot rappuset alas, jonka jälkeen tuli narikka ja ylätasanne. Ylätasanteelta oli sitten portaikko alemmalle tasanteelle, jonka perällä sijaitsi myös esiintymislava. Aivan helvetin iso paikka. Siinä portaikossa oli joku sellainen ihme äijä, joka meitä vilkaistuaan käänsi vain katseensa alaspäin. Siinä kun sitten käveltiin sen ohi, niin olen ihan varma että se äijä vilkaisi meitä. Mutta se teki sen kyllä niin vitun nopeasti, että en ehtinyt tajuamaankaan sitä kunnolla. Ilmeisesti äijä myös huomasi säpsähdyksestäni, että olin huomannut sen vilkaisun, kun se ensin hieman ihmetellen oli siinä ja sitten virnisti.

Jätettiin siinä sit takit narikkaan, vaikka se narikkaäijä mulkoilikin meitä aika ilkeästi. Mentiin hakeen olutta, ja ei vittu se oli kallista. Etsittiin pöytä alatasanteelta ja istuuduttiin tutkailemaan paikkaa. Pöytiä oli sekä ylä- että alatasanteella, joskin alatasanteella oli lavan edustalla ilmeisesti tanssimista varten varattu tila. Ja se lattia oli kaiken lisäksi peiliä. Ja muutenkin oli viimesen päälle koristeltu paikka. Siin ylätasanteella oli vielä joitakin hyvin pukeutuneita tyyppejä syömässä. Meitä, varsinkin minua mulkoiltiin melkoisesti, varmaan johtuen ulkoasusta, mutta kai ne vaan ajatteli että kun tänään kerran tulossa joku punkbändi soittaan, niin tuollaisiakin hiippareita tulee paikalle väkisin. Eipä siinä, se vihreä väri minun tukasta oli jo melkein kadonnut, että ei sen nyt enää pitäisi niin pahalta näyttää. Paikka tuntui hyvinkin ahdistavalta, kuin siellä oleva pahuus olisi oikein huokunut päälle. Päätin kokeilla, kun kerran tiesin, että täällä oli Wyrm aika vahvana, että miltä se tuntuu kun kokeilin sitä Wyrmin tunnistuskykyä.

Siinä sit illan aikana kun ooteltiin bändin aloittamista ja porukan lisääntyessä paikalla kävi joku hyvinpukeutunut ja ilmeisen kunnioitettu nainen, kahden miesseuralaisen kanssa, joista toinen ainakin oli jonkinlainen henkivartija. Ainakin sillä oli nappi korvassa. Se nainen puhu joillekin tutuille siellä ja ne kaikki oli ihan lääpällään siihen. Lopuks se meni seurueensa kanssa ylätasanteen baarin puolelle viettämään iltaa.

Siinä vähän suunniteltuamme ja bändin aloitettua soittamaan sellaista paskapunkkia, päätimme lähteä käymään ulkona vähän vandalisoimassa bändin keikkabussia, joka oltiin nähty tänne tultaessa. Otimme takit narikasta ja näyttelimme siinä portsarille että oltas menossa vaan hakeen rahaa automaatilta ja tullaan kohta takas. Mentiinkin siinä sitten parkkipaikalle, ja kameraa ja satunnaisia parkkipaikan käyttäjiä välttäen päästiinkin niitten keikkabussille. Seth siinä sitten puhko siitä kaikki renkaat minun Leathermanilla sillä välin kun minä spreijasin sen bussin kylkeen "You have been marked.". Siinä hyvää työtä tehtyämme ja melkein havaituksi tultuamme selvisimme takaisin kadulle, Seth kävi nostamassa sitä rahaa ja sit eiku takas baariin oottamaan keikan loppumista.

Yllättäen meidän istumapaikatkin oli viety. Käväsin siinä vähän tutkailemassa vessaa ja ootettiin sit et bändi lopettaa, josko ne vaikka tulis jatkamaan iltaa baarin puolelle. Suurin osa bändistä olikin todella hyvissä aluissa juomisen suhteen, eikä soittaminen tuntunut sujuvan ei sitten yhtään. Paitsi basistilta, joka vaan tylsistyneenä veti niitä riffejään siinä, ilmiselvästi selvinpäin.

No ne sit lopettelikin siinä ja niitten laulaja ja kitaristi tuli sinne baarin puolelle, ja saikin sitten joitakin ihailijoita ympärilleen puhumaan paskaa. Basistista ja rumpalista ei näkyny jälkeäkään, menivät ilmeisesti takahuoneeseen. Tehtiin Sethin kanssa pikainen toimintasuunnitelma, ja siinä kun laulaja sitten lähti vessaan, niin Seth paineli perään. Minä lähdin ja kävelin pokkana takahuoneeseen, eikä kukaan estellyt mitenkään. Siinä kävelin sitten backstagen oven taakse. Kuulin jotain puheensorinaa toiselta puolelta. Päätin kokeilla josko tuntisin Wyrmin läsnäolon oven takaa, ja kah, sieltähän se tuli, perkeleen voimakkaana vielä. Noo, kuten homma menee, niin Wyr-miä vastaan pitäis tapella. Siitä sitten vaan pokkana sisään.

Huoneessa oli kolme äijää, basisti, rumpali ja joku ilmeisesti baarin turvamies. Katsastivat vähän kysyvästi kun tulin huoneeseen. Pikaisen tilannetarkistuksen jälkeen päätin että minun ei kannata alkaa riehumaan siellä, koska ensinnäkään en pystyisi liikumaan kunnolla Crinoksena, koska huone oli niin matala, ja sitten jos se basisti tosiaan olisi jotain muuta kuin tavallinen ihminen, niin riski olisi liian suuri, ainakin niin kauan kun paikalla oli kaksi muutakin äijää. Siinä hätäseen sitten kyhäsin jonkun syyn miksi olin tullut huoneeseen, ja sanoin niille että olin nähnyt jonkun teinijoukon vandalisoimassa niitten keikkabussia. Ne lähtikin siitä kattoon että mitä oli tapahtunu ja käskivät minun painua pellolle. Menin siihen käytävälle ootteleen vähäksi aikaa ja siemailin olutta jonka olin ottanut epähuomiossa mukaan baarin puolelta. Siinä tuli sit se turvallisuustyyppi kyseleen joo että mitäs mää tiedän niistä jotka siinä kävi oikein, että tunsinko ketään. Sanoin että en oikein, yhden saatoin, mutta en ole varma. Se äijä lähti takas pihalle. Minä menin sinne backstage huoneeseen, heitin itteni Glabro formiin ja jäin ootteleen niitten takastuloa...

Siinä parikymmentä minuuttia ooteltuani kyllästyin koko touhuun, menin takaisin omaan muotooni, ja lähdin pihalle kattoon että mitä siellä tapahtuu. Sinne parkkipaikalle olikin kerääntynyt jo vähän enemmän väkeä, jotain viitisenkymmentä äijää, sen keikkabussin ympärille. Siellä se basisti oli vaihtamassa renkaita siihen niitten bussiin sen rumpalin kanssa. Tulin siinä sitten siihen tulokseen, että tosta paikasta niitä on ihan turha lähtee yrittääkään hoiteleen, joten soitin Sethin paikalle. Kun hän saapui paikalle, kuulin miten hyvin hän oli menestynyt.

Seth oli onnistunut houkutteleen sen laulajan viinan avulla mukanaan jollekin kujalle, jossa se oli sitten kurmuttanut sen melkoisen heikkoon kuntoon ja tunkenut sen jälkeen biojäteastiaan. Sen kitaristin se oli saanut hoideltua siten, että oli mukamas lähteny näyttään sille paikkaa missä oli nähnyt sen laulajan viimeksi. Samalla kujalla tapahtuneen tappelun aikana Seth parka oli joutunut muuttumaan Glabro formiin kun ei ollu pärjänny muuten. Oli siinä sitten puolivahingossa tappanut äijän. Ja eiku vaan samaan biojäteastiaan sekin. Sit hän oli soittanut Hansille, että mitä sen pitäis niille äijille oikein tehdä. Hans oli lähettänyt jonkun äijän hakemaan ne ruhot. Sai Seth kyllä ite nostella ne sieltä biojäteroskiksesta sen auton perään. Sit Seth tulikin jo sinne parkkipaikalle.

Siinä alkoi porukka jo vähän pitkästymään sen renkaanvaihdon katseluun ja vähän hajaantumaan. Siinä juttelin basistin kanssa vähän aikaa, että taisin tuntea yhden niistä jotka teki tän homman, ja et näin ne tossa parin korttelin päässä. Siinä olikin sitten aika muutama äijä lähössä niitä rankaisemaan, mutta se basisti kielsi niitä. Mentiin sit vähän pettyneinä tutkimaan sitä autoa millä tultiin, ja löytyihän sieltä kaikkea kivaa, mm. haulikko. Sit jäätiin siihen hohhailemaan ja juomaan jotain viinaa mitä satuttiin löytämään siitä autosta. Kun se basisti oli saanut ne renkaat vaihdettua, ja siinä muu porukka oli jo kaikonnut, niin se tuli jutteleen meille, että tiedänkös missä ne äijät saattais olla jotka teki tän. Sitä mietitytti se teksti mitä siihen kylkeen oli kirjoitettu, ja sitä kiinnostais kysyä jotain juttuja niiltä äijiltä jotka sen teki. Siinä heitin että ne äijät varmaan on sellaisella teinien vakiopaikalla ryyppäämässä yhen ostarin takana olevassa pienessä metikössä. Basisti pyys meitä näyttään missä se on, ja mepä pojat mentiinkin sit niitten bussin kyytiin, jonne lähti myös se basisti itse ajamaan ja se niitten rumpali (some luck, eh?). Siinä ajellessa se basisti otti itelleen nyrkkiraudat hansikaslokerosta ja anto Sethillekin, kun se pyys. Pysähdyttiin sit sinne ostarille, ja lähettiin käveleen metikköön vievää polkua pitkin. Minä sanoin että pitää mennä kuselle, ja tuun ihan hetikohta perässä. Sit basisti, rumpali ja Seth lähti käveleen sitä polkua eteenpäin, Seth viimeisenä.

Minä siinä menin sit vähän sivumpaan, ja heitin itseni Crinos formiin, ja lähin juokseen noitten perään. Vähän ennen kuin sain ne kiinni, Seth veti nyrkkiraudoilla rumpalia takaraivoon tainnuttaen tämän. Kuullessaan älähdyksen basisti kääntyi, nähdäkseen vain minut hyppäämässä sen päälle kynnet edellä. Vyörytin sen äijän maahan, mutta sitten se muuttuikin joksikin ihan ihmeelliseksi ja hyppäsi pystyyn. Se äijä kasvoi vähän kokoa, ja muuttui joksikin helvetin rumaksi jutuksi, jolla oli neljä pitkää lonkeroa. Niillä se sit huito, ja ai perkele ne teki kipeää osuessaan.

Siinä vähän aikaa vaihdettuani iskuja, torjuntoja ja väistöjä sen kanssa, liittyi Seth mukaan leikkiin, oli päässyt jo Crinos formiin itsekin. Se ei oikein meinannut sujua aluksi se tappelu, se oli melkoisen paha niitten lonkeroidensa kanssa. No, eipä siinä mitään, minä paiskauduin suoraan sitä päin ja sain kuin sainkin sen kaadettua. Se ei ollut kaatuneena enää läheskään niin paha, sen lonkeroissa ei oikein tuntunut olevan lihaksia millä hallita niitä, taisivat olla pelkästään nuijiksi tarkoitettu. Sillä ei ollut toivoakaan päästä siitä ylös kun minä iskin hampaani sen kurkkuun, ja Seth tutkiskeli sen sisukaluja kynsillään. Se sitten hyyty siihen ja muuttui pikkuhiljaa takaisin ihmiseksi, tai kuolleeksi sellaiseksi. Mekin siinä alkujännityksen päätyttyä muutuimme takaisin ihmisiksi ja katselimme ympärillemme.

Verta oli kaikkialla. Se oli ensimmäinen asia minkä havaitsin. Toinen oli se, että se helvetin rumpali oli kadonnut. Ja kuljettuamme takaisin ostarille, huomasimme, että keikkabussikin puuttui. Siinä pikkuisen kiroiltuamme soitimme Hansille, joka lähetti paikalle taas saman henkilön joka oli auttanut Sethiä muiden bändinjäsenien kanssa. Se äijä ottikin vähän pulttia kun kuuli että oltiin päästetty joku pakoon. Lähettiin sitten ettimään sitä äijää. Ja löydettiinkin. Se oli ajanut sillä bussilla niitten Torrien baarin kulmaan. Oli suhteellisen lytyssä se bussi. Äijä oli kiidätetty siitä sitten sairaalaan tajuttomana. Siinä se meitä auttanut kaveri soitti joillekin tyypeille, ja sano sit että niitten mies yrittäs sairaalassa koettaa kattoo sen äijän perään vähän. Me lähdettiin Sethin kanssa sit takaisin sinne Eisenbreueriin...

...ja kuultiin muuten aika pientä valitusta siitä meidän kämmäyksestä. No, tehty mikä tehty, hoideltiin me se basisti kuitenkin. Niitä tuollaisia möllejä jotka osaa muuttua tollein sanotaan Fomoreiksi. Kuultiin myös ettei meidän aikeista lähteä sinne Septin caernille huomenna tulisikaan mitään, vaan meidän pitää treenailla täällä pari päivää näitä juttuja. No, ei siinä mitään, juotuamme muutamat oluset siinä vielä ja ja syötyämme vähän lähettiin huoneisiimme. Ja nyt unta. Väsyttää.