|
|
|
|
Tammikuu 2001 Ensimmäinen viikonloppu häämöttää, luennot on tuntunu joteski hankalilta, mä en oikeen tiedä mikä perkele mua niin vaivaa etten pysty keskittyyn noin aiheisiin niin kunnolla, enivei, onneks nyt oli viimenen luento, joten vois käydä pari bissee nappaamassa...
Hitto, koko viikon mitä mä täällä Zell
Am See:ssä oon ollu, mua on vainonnut tollanen musta limusiini,
ainut mitä mä siitä oon saanu irti on rekisterikilpi,
sen numero on VICTMZR-2, ehkä siksi se jäi mieleen,
mitähän perkelettä ne musta haluaa... Nyt mä meen sinne bisselle -> 13pv, perjantai - lauantai yö.... Joskus aamuyöstä... Jotain tosi hämärää
tapahtu tänään, tää on ihan ku jostai
kauhuleffasta, Se auto oli tosi erikoinen, ihan ku tehty tollasiin kidnappauskeikkoihin... siinä auton ympärillä liikku jotain isoa ja tosi nopeesti. Mä raahauduin kuskin paikalle (kuski ja sen kamu oli ulkona, ovet oli auki) ja rupesin tutkiin saaks sitä härveliä liikkeelle, et pääsis karkuun... Enivei, se heppu kuka mun vieressä istu raahautu siihen etupenkille ja nappas jonku aseen siitä hanskalokeron alta, tais olla aika ase-friikki kun ties heti miten se toimii, mähän kun en tajuu ku kivikauden heittokeihäistä vähäsen. Joo. En yhtään ihmettele että me oltiin ojanpohjilla ja kaveri hamuaa asetta nimittäin siellä pihalla oli ne kidnappaajat ja kolme sellasta sutta, tai ei ne oikeesti susilta näyttäny ku ne oli takajaloilla ja n. 3metrisiä, oli muuten pyykkivuoro tosilähellä, mut jotenki ne halus jotain meistä koska ne tappo ne kidnappaajat, yks muuten niistä "susista" suuttu toiselle, mut kait se rauhottu, kun se ei mitää tehny. Mä sain sen auton käyntiin. Joku mun sisällä sano että ne sudet ei tee mulle pahaa, itseasiassa ne tuntu ystävällisiltä. Se niitten ja kidnappaajien faitti kesti ainoastaan jotai viisminsaa. Mä päätin tehdä alotteen ja menin avaan takakontin, samalla se toinen heppu ryntäs pihalle ku joku rambo konsanaan ja vetäs moleempiin torsoihin napin otsaan. Yhtäkkiä kaks niistä susista muuttu ihmisiks ja roudas ne torsot takakonttiin. Se kolmas näytti aika pahasti ottaneen siipeensä mut jollai kumman tavalla se ikäänku parani pikkuhiljaa. Lupasivat selittää myöhemmin, kun kysyin et mitä helvettiä tää oikeen tarkottaa. Spider ,(yks niistä ihmis-susista) sano et nyt mennään, muuttu takas sellaseks 3metriseks ja koppas mut kainaloonsa ja lähti juokseen metsän läpi, ne muut seuras perässä. Ikinä en olis uskonu että niinkin pehmeesti voi edetä keskellä metsikköä, ihan ku olis ollu ilmatyynyaluksessa. Sit me tultiin jonku pikkutien varrelle ja Spider soitti jonnekki. Hetken päästä tuli yks kaveri hakeen meidät sinisellä Land Cruiserilla ja vei meidät sellasen tyypillisen keski-eurooppalaiseen majataloon/motelliin. Me mentiin sellaseen rauhalliseen looshiin istumaan, ja meille tuotiin safkaa. Kun mä kattelin ympärilleni niin tajusin et se motelli oli puolikuollut, mut sit selvis että se on kiinni, vaikka siellä vähän väkee olikin.Siinä kun me syötiin ja juotiin, niin nää heebot alko pikkuhiljaa kertoileen kaikkee ihmis-susista, niitten nimet on muute Seth Halford ja se toinen on Herman Jakobson, sen Spiderin sukunimee mä en saanu selville. Tää toinen heppu kuka mun kans siinä autossa oli on nimeltää Lamperi, etunimee ei kertonu. Sen Lantikka-kuskin nimi oli kuulemma Hans. Muuten, tää Eisenbreuer itseasiassa on aika viihtyisä motelli, takkatuli ja kaikki... Eisenbreuerin omistaa muuten Oswald, se on aika hyvä tyyppi, vaikka tietysti vähän vierastaa mua ja Lamperia. Oswald ja Hans haki jonku hepun siihen meidän looshiin, se ilmeisesti skannas meidät jollain erikoisella korulla, se koru rupes silleen hehkumaan kun se piti sitä mun edessä, sama juttu oli Lamperilla. Enivei, nää Sith ja Herman vei meidät johonki treenaushuoneeseen ja kysy että uskotaanko me että me voidaan mennä peilin läpi, siellä on kuulemma Umbra, ihmis-susien henkimaailma. Umbrassa muodonmuutos on kuulemma helpompaa ku oikeessa maailmassa. Oli aika hassu fiilis kun ekaks menee jonku peilin läpi silleen sulautumalla ja sit kun keskität ajatukset käteesi ja tahdot sen muuttuvan, niin se tosiaan muuttui, ekaks kasvo kunnon kynnet. Se "olomuoto" mitä me harjoteltiin on Crinos. sit me koitettiin vielä Glabroa, jolloin tulee kokoa lisää, mut on muuten ruman ihmisen näkönen, sellanen sikaniska-karpaasi. Se Umbra on muuten aika jännä mesta, oikea-aika vaikuttaa sinne tosi hitaasti, eli siellä aika on jotai 100-vuotta jälessä oikeeta aikaa. Yks pikku mutta noissa muodonmuutoksissa on.... vaatteet ei nimittäin oikeen kestä. No, kun me aikamme meuhkattiin siellä Umbrassa, niin Seth ja Herman halus nukkumaan, me taas Lamperin kans oltiin niin adrenaliini-pilvessä, ettei unta tehny mieli, sitäpaitsi mehän oltiin oltu tainnutettuna jonkin aikaa. Me mentiin takas alakertaan ja Oswald tuli jutusteleen minkä töiltään kerkes, mut sitä vissiin vaivas joku auto, mikä kävi siinä motellin edessä pyörähtämässä. Mä siinä Lamperin kans funtsin että mikähän se homma oikeen oli, kun se näytti vaivaavan niin kauheesti Oswaldia, joten udeltiin hieman siitä.Oswald sano et se lähtee koisaamaan, joten laittakaa baari kiinni ja jos heluutte, niin käykää tsekkaamassa. No, ei meitä tarvinnu paljoo houkutella, itseasiassa se oli varmaan tarkotuskin, eräänlainen testi. Jees, me mentiin pihalle tsiigaan onks mitään ihmeellistä näkösällä ja se meidän hunch oli ihan oikee, pihaan johtavasta porttikongista kuulu ääniä, ekaks me vaihdettiin olemuksemme asiaankuuluviks eli vedettiin Glabro muodot kehiin. Siinä sit hetki mietittiin et miten me päästään vähän lähemmäs ja hivuttauduttiin, mut se hivuttautuminen loppu lyhyeen kun Lamper meinas jyrätä mut, ne äänet loppu ja kuulu *KLIK* -ääni jonka mä muistan kaikista toimintaleffoista. Nopeesti piti keksiä jotai ettei me jäätäs kiinni urkkimisesta. Sit me keksittiin mennä lähimmälle autolle muka kinastelemaan et toinen oli unohtanu autonavaimet sisälle. Sieltä kongista tuli kaks viimesenpäälle pukuheppua joista toisella oli a4 kokonen ruskee kirjekuori. Ne nieli sen syötin ja mä laitoin lisää vettä myllyyn ku ne jäi siihen ihmetteleen meidän nahinointia ja lähdin muka hakeen avaimia sisältä. Näköjään kundit oli niin otettuja mun näyttelijän lahjoista, että ne ei ollu moksiskaan. Tää kirjekuoriheppu heitti sen kirjeen Eisenbreuerin eteen ja sit ne häipy. Lamperi tuumas et nyt käydään tsiigaan jotai kättäpidempää motellista ettei me olla niin alakynnessä niitten pukupellejen kans jos ne tulee vielä vastaan, kuulemma niillä oli isot mutkat matkassa, mä en osannu siihen sanoo mitään, kun mä edelleenkään en osaa erottaa vesipyssyä tankista, mut ehkä mä joskus opin. Me ei löydetty sieltä sisältä mitään, tosin ei me niin paikkoja pengottukkaan. Päätettiin lähtee kattoon sitä kirjekuorta ulos, mut siinä ei ollu mitään erikoista, se oli n. 4cm paksu, sellanen muovikuplakirjekuori, jonka päällä luki vaan tylysti EISENBREUER. Me hokattiin et joku tuijjottaa sieltä kongista ja Lamper päätti repästä, se lähti käveleen sinne kongiin ja pisti röökiks. Mä kuulin jotai puhetta, se jutteli jonku kans, se tyyppi tivas Lamperilta jotai, näköjään Lamperi oli tarjonnu sille röökin, ku mä erotin kaks oranssia tulipesää kiilumassa sieltä. Uskaltauduin meneen paikalle ja samalla se pukuheppu vetäs aseen esiin ja täräytti Lamperia joka hyökkäs sen jalkoihin, mä kerkesin just väistää kudin ja pääsin nurkan taakse. Seth ja Herman puhu jostai et ei sit Crinosta ihmisten ilmoilla, mut mä päätin et sen aika on nyt. Samalla kun mä sain ne makeet kynnet esille ja hyökkäsin, niin se toinen heppu tuli kahden aseen kanssa vastaan. Onneks se yllätty mun olemuksesta tai jotai mutta ei saanut paljoa tehtyä muhun vahinkoo. Lamper näköjään hoiti tonttinsa hyvin, joten mä päätin ottaa tän toisen tyypin. Mä sain pari aika nasevaa sivallusta osumaan siihen heppuun, mutta minkäs teet kun tavallinen ihminen ei oo tehty kestämään Crinoksen kynsiä, joten se leikki loppu aika lyhyeen, Lamper oli jossain vaiheessa vaihtanu kans olemuksen sikaniskasta Crinokseks, joten silläkin tais olla aika iisi keissi. Jossain kauempana lähti musta limo ajelehtimaan poispäin. Ja arvaas mitä unohtu taas... ei muuta kun pukuheppujen mustat takit päälle. Me mentiin herättään Oswald kun saatiin ekaks jäljet siivottua ja annettiin sille se kirjekuori ja kerrottiin tapahtumat. Se soitti heti parille tyypille ja sano että homma ok, menkää vaan nukkuun. Mut mulle rupee vasta pikkuhiljaa valkeneen mikä mä oikeesti oon, mä oon kuulemma Garou tai jotai... |