Tossa aamulla kun minä ja Seth mentiin aamupalalle ja minä tietenkin nauttimaan aamuoluesta, kuultiin Oswaldilta että niillä kahdella äijällä, jotka me eilen pelastettiin oli yöllä ollu jotain meininkiä tuolla pihassa. No, eipä haittaa, saivatpahan pojat tulikasteensa. Ja onneks olivatten sen verran hiljaa hoitaneet hommansa ettei siihen tullu herättyäkään. Minä heitin Hansin kännykän, jonka olin "unohtanut" taskuuni, sellaiseen lootaan jossa oli muutakin Hansille menevää tavaraa. Kun sit herrat Marc ja Lamperi tuli aamiaiselle, anto Oswald meille nipun kuvia, jotka oli olleet yöllä toimitetussa kirjekuoressa. Ne oli täynnä vittu Garouta joillakin leikkauspöytäsysteemeillä, Crinoksia muunneltuina kaikenlaisilla ihme vempeleillä, tosi ällöttävän näköisiä. Vieläkin oksettaa ajatella niitä. Melkein menetin haluni juoda se oluttuoppi tyhjiin. Mutta onneksi vaan melkein.

Siinä tuli sit puheeks että huomenna pitäs lähtee Septin Caernille. Ja ilmeisesti Marcille ja Lamperille pitäis hommata uudet kuteet jotka ei hajoa kun ne vaihtaa formia. Kummallista porukkaa. ;)

Käväsin näyttämässä pojille hyvän pienen kaupan mistä saa kunnon kledjuja, ja sit lähdin käymään kotona, Seth ystävällisesti kuskina. Siinä kun saavuin kotiin niin faija siinä jotain tutkaili siinä meidän ulko-ovessa. Lähempänä sit huomasin että perkele jokuhan oli murtautunu siitä sisään. Faija sano et mitään ei ollu kuulemma edes viety. Jotenkin tuntuu että se joku joka siellä on käyny tais olla minun perässäni. Enpä taida hirveästi enää kotosalla yöpyä, jos tää tällaiseksi menee.

Mulle oli tullu joku kirjekin, mutta siinä oli vain kopio minun työsopimuksestani ja joku muu sopimuspaperi. Faija siinä vähän kyseli että oonko jossain pulassa kun ei oo näkyny, selitin siinä että oon saanu töitä ja on sen takia vähän kiireitä. Vähän se siinä ihmetteli, mutta minä vaan otin kissani mukaan ja lähdin.

Paineltiin mekin Sethin kanssa sit takas sinne kaupalle minne oltiin Marc ja Lamperi jätetty. Pojat olikin jo saaneet osteltua kaikkea kivaa, ja osti Sethkin siinä itselleen tavaraa. Minä puolestani tyydyin vain sosialisoimaan mukaani paketin näkkileipää. Minkähän ihmeen takia minä sen tein. Nojaa, hällä väliä, ei sitä koskaan tiedä tarvitseeko moista.

Eipä siinä mitään, mentiin takas Eisenbreuerille kyselemään että missähän päin maailmaa Hendrik mahto olla, että saatais noitten uudet vaatteet dedikoitua. Samalla Seth osti Hansilta sellaisen Bowie veitsen. Olisin minäkin ehkä sellaista tarvinnut, mutta luulen vähän että Seth osaa käyttää sitä paremmin. Ja niin kauan kuin minulla on kynteni ja hampaani minen moisia vempaimia tarvii ;)

Lähettiin Fountainsidersien mökille siitä sitten Hendrikkiä tapaamaan. Sinne mökille päästyämme kysäisin parilta äijältä jotka siinä tuvassa oli että josko Hendik olis tavattavissa, mut siellä oli kuulemma Olof sen seurassa eikä mitenkään hyvällä päällä, että mentiin siihen pihaan ootteleen. Olof siinä sit lähti melkoisen nyrpeänä ja meikät painu takas sisälle. Juteltiin Hendrikille siinä ja se suostu dedikoimaan noitten tavaroita, mutta tarvii minulta vähän apua. No eipä siinä, kyllähän minä auttamaan suostuin, jos vaikka oppisin siinä samalla vähän että miten se homma tehdään. Saivat pojat siinä itselleen pysyvän vaatetuksen sitten, ei tarvii aina uusia ostella ;)

Siinä sitten keskustelu kääntyi taas vähän seuraavan päivän Septille menoon, ja päätettiin siinä että sinne mennään laumana, ei septin cubeina. Selviteltiin vähän myös uusille tulokkaille Lamperilla ja Marcille siitä minun kissasta (joka tapansa mukaan makoili siinä takanreunuksella) hieman asioita. Samalla tuli puheeksi, että minun pitäisi oppia puhumaan sille. Hendrik lupas järjestää kyseisen taidon opetuksen, mutta se maksaa. Palveluksen. Meidän tulee yrittää saada Red Talonit takas tänne näin, suojelemaan Septiä...

Menin Hendrikin kanssa sitten caern-hearttiin, jossa parissa tunnissa henget opettivat minulle niiden kanssa puhumisen. Tai, siis... no... minä taisin olla transsissa sen ajan, kun minusta se ei kestänyt kuin pienen hetken. Mutta kaksi tuntia siihen kuulemma meni. Uutta taitoa viisaampana huikkasin kaverit mukaan sieltä tuvasta ja lähettiin takas Eisenbreuerille. Olivat pojat hioneet taistelutaktiikoita siinä aikansa kuluksi. Ei mikään paska homma.

Eisenbreuerilla siinä pari olutta juotuani lähdin yläkertaan jutteleen vähän sille minun kissalleni. Sanotaanko näin että nyt meillä on hieman muitakin syitä kuin se pelkkä palvelus että minkä takia ne Red Talonit pitäs saada takas... Ja tällein yleensä cat-spiritien luonteesta päätellen saakoot kaikki varoo mitä tekee, perkele minkäänlaista häväistystä laumalle saati sitten toteemille... muuten käy hassusti...

Siinä tuli sit Hendrik paikalle ja alettiin porukalla käymään läpi huomista Septille menoa. Kaikkea että miten sinne mennään ja kenelle siellä ilmoittaudutaan yms. Päätettiin myös meidän packin nimi. Silver Claws of Gaia. Sen jälkeen vetäydyttiinkin huoneisiimme. Ja nyt minäkin painun nukkumaan, huomenna pitää nousta aikaisin juoksemaan.