[ Päiväkirjasivulle ]

[ Pääsivulle ]

Marc Wallace 15.1

Kuulemma pitäis mennä tarjoamaan apua Heiligenblutiin, ilmeisesti Pentex on tekemässä tuhojaan Eisenbreuerilla ja lähiseuduilla, tosin aikaa vielä kuulemma on, ettei tartte hätiköidä. Lamperi ilmeisesti sai jonkunlaisen flashbackin kun se halus välttämättä ostaa aseen (taas, mikähän friikki se oikeen on...) ja sit oltiinkin valmiita lähtemään.

Alkumatka meni oikein rattoisasti rotkolle asti, jolloin turvauduttiin taas vaihteeksi Umbraan. ...aika metkaa matkustella kahden maailman välissä...

*jäljet hangessa*

Neljä mustaa hahmoa eteni edellämme etsien järjestelmällisesti jotain. Päätettiin seurata niitä.

*shapeshift*

Herman ja Lamperi vetäytyivät etuvasemmalle, josta Lamperi pääsi lataamaan kunnon sarjan kohti vihollista. Samaan aikaan kun ensimmäinen laukaus kajahti, me Sethin kanssa hyökättiin selustaan. Aika pahaa jälkeä teki ne Lamperin luodit, mutta jotenki vaikutti että silti ei tuntunu paljoa missään. Herman hyökkäsi ensimmäisen vastustajan kimppuun ja otti kunnon lukko-otteen vihollisen kurkusta. (Herman oli ainut joka oli vielä lupus-formissa). Mun henkilökohtainen taistelu oli oikeestaan mitäänsanomaton, koska Lamberi sai jonkun ihme siepin ja varasti koko shown, ilkeetä jälkeä tuollanen raivotautinen Crinos saa aikaan....

Taistelun jälkeen huomasimme kahden hahmon tulevan meitä vastaan, mutta ne eivät osoittautuneet mitenkään vaarallisiksi, Lamperi tosin koitti hyökätä toisen kimppuun, mutta jäljellejäänyt sai miehen aisoihin. Näköjään kyseinen raivokohtaus posti kaikki kivuntunteet, koska samalla kun mies oli maissa, niin siltä lähti taju ja ukko oli henkitoreissaan siinä, onneks vieraat oli avuliaita ja saatiin Lamperi takas pelikuntoon. Kuulemma pari vihollista oli vielä jossain mutta meidän ei kuulemma tarvinnu huolehtia niistä.

Viholliset osoittautuivat Crinos-muodossa oleviksi Black Spiral Dancereiksi, joilla oli hopeiset glaivet aseinaan, tekevät muuten perkeleen kipeää, eikä meinaa millään parantua (johtunee hopeasta).

Siinä sitte kaikessa hötäkässä unohdettiin ottaa itsellemme ne klaivet, jotka olis ollu tosi käytännöllisiä. Paskempi juttu, mutta no can do. Loppupäivä menikin sitten haavoja parannellessa Fountainsidersien Caernin luona.